”Toteutin unelmani väärässä paikassa”

imageOlen 34-vuotias Sinan. Olen syntynyt Bagdadissa ja kouluttautunut rakennusinsinööriksi. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kolme lasta.

Työskentelin Irakissa maanlaajuisesti vedenpuhdistuslaitoksessa isoissa projekteissa, ja sittemmin aloimme ystäväpiirissäni kehittää liiketoimintaa näihin projekteihin liittyen. Suunnitelmamme onnistuivat, ja vähitellen saimme laajennettua toimintaamme pienistä tehtävistä yhä suurempiin kokonaisuuksiin.

Menestyksemme johdosta päätimme perustaa oman yrityksen. Viime vuosien aikana teimme yhteistöitä 12 ulkomaalaisen rakennusyrityksen kanssa. Olin työssäni onnellinen ja ammattitaitoinen.

Saimme laajennettua toimintaamme pienistä tehtävistä yhä suurempiin kokonaisuuksiin.

 

Vuonna 2012 yrityksemme sai Etelä-Irakissa sijaitsevassa osavaltiossa hyvän ja suuren toimeksiannon, joka oli arvoltaan yli 40 miljoonaa euroa. Suunnitelmien alkuvaiheessa sain kuitenkin yllättäen yhteydenoton eteläirakilaisen kaupungin kuvernööriltä, joka kutsui minut toimistoonsa. Hän pyysi laittomasti osuutta projektistamme. Pitkän keskustelumme päätteeksi suostuin myöntämään hänelle yhden prosentin tulevasta tuotostamme. Asiat sujuivat hyvin, ja odotimme vain päätöstä lopullisesta budjetista, jotta projektimme voisi alkaa.

Valitettavasti projekti ei lopulta mahtunutkaan kyseisen osavaltion vuoden 2014 budjettiin, ja vuoden 2015 budjetin alijäämän takia maa ei voinut aloittaa uusia hankkeita. Siispä jouduimme hautaamaan suunnitelmat projektistamme – kunnes taas yllättäen, viime vuoden puolivälissä kaupungin kuvernööri pyysi meitä jälleen tulemaan tapaamaan häntä mahdollisimman pian.

Sovimme tapaamisen heti seuraavalle päivälle. Kuvernööri kertoi, että kaupunki on saanut aluehallinnolta erillisen budjetin, sillä projektimme olisi erittäin merkittävä kaupungille. Kaupungin pitäisi kuitenkin pyytää lupa osavaltiolta itseltään.

Emme pysty maksamaan vaadittua osuutta.

 

Viikko tapaamisemme jälkeen yhden suuren puolueen edustaja otti minuun yhteyttä ja kutsui tapaamiseen Bagdadiin. Hän ei sanonut tapaamisen syytä tai aihetta. Kokouksessamme puolueen edustaja kertoi, että projektimme on aluehallinnon pöydällä, ja yrityksemme tulisi hyväksyä vaaditut ehdot.

Ehtona oli, että yrityksemme pitäisi maksaa puolueelle 10 prosenttia tuotostamme. Vastasin, että osuus on liian suuri, emmekä hyväksy vaatimusta. Puolue-edustajan mukaan siinä tapauksessa projekti ei etene. Vastasin, että sitten ei voi mitään, koska emme pysty maksamaan vaadittua osuutta.

Kymmenen päivää jatkuneiden neuvottelujen jälkeen kaupungin kuvernööri kuitenkin sanoi, että kaupunki on saanut rahoituksen. Tämän kuultuamme menin pian kuvernöörin toimistolle, jossa täytin viralliset paperit ja annoin pankin takaussitoumuksen.

Useita päiviä myöhemmin sain tappouhkauksen. Sen mukaan minun oli maksettava puolueen vaatima osuus tai kuolisin. Menin heti pyytämään apua poliisilta – mutta siellä sanottiin, että se ei voi tehdä mitään, sillä puolueilla on enemmän valtaa kuin valtiolla.

Katsottuani tätä surullista farssia päätin lähteä maasta. Jätin taakseni kaiken, sillä rakensin unelmani väärään paikkaan.

 

Kirjoituksen on toimittanut suomeksi Karoliina Kantola.

 

 

Lisää kirjanmerkkeihin permalink.

Kommentointi on suljettu.